Vermeille
(Version française plus bas)
Paikka joka on piirrettynä karttoihin, mutta kaikille salainen
Jossain rajan toisella puolen
Kadoksissa haaveen ja todellisuuden välillä
Sisäinen oasis jossa lepään
Oikeasti
Nimesi lukeminen lähtötaululla saa minut värisemään
Hohkaava turvantunne tiedosta että meitä sitoo suora raideyhteys
Ajatus että voin milloin tahansa hypätä junan kyytiin ja antaa minun viedä luoksesi saa minut hymyilemään
Muistan ensi tapaamisemme !
Soluni jähmettyvät vetovoimasta
Turva ja seikkailu samassa hengenvedossa
Jokin sisimmässäni leimahti ja mieleni huusi:
täältä saisin vastauksia.
Ylitsevuotava tarve luoda yhteisiä muistoja
Sisäinen tutkimusmatka
Rakastuin maisemaan
Tiettyyn kuvakulmaan
Horisonttiin
Kallion ääriviivoihin
Peilin kirkkaaseen maisemaan joka heijastaa sieluani
Pako urbaanista labyrintistä, laskeuduin salaiseen poukamaan
Kallioisen pesäni syleilyssä, vain aallot liplattavat kylään
Tänne loksahdin paikalleni
Mieli kulkee rantaviivaa patikkapolun mutkien tahdissa
Tuuli kaappaa arjen hölynpölyn
Käpertyneenä piilopoukamaani
Hiekasta kuoriutuu uusi tuore minä
Aaltojen tuudittamana liukenen mereen
Täällä minä asun kokonaisena
Kuten tavallista, olen vain käväisemässä
Täten asun täällä aina
Kuin aallot löytävät rantaviivan, tuuli työntää minua aina sinua kohti
Jokainen jakamamme hetki kaivertaa rakkautta syvemmälle sydämeni seinämiin
Havahtuminen
Eikö juuri tästä kaikessa olekin kyse?
Kokea olevansa oikeasti osa jotakin, jossain?
Mitä ”asua” muuten tarkoittaisi?
Version française
Un lieu tracé sur des cartes mais secret pour tous
Quelque part de l'autre côté de la frontière
Perdue entre rêve et réalité
Une oasis intérieure où je me repose
Vraiment
Lire ton nom sur le tableau des départs me donne des frissons
Le sentiment de sécurité exaltant d’une liaison ferroviaire directe
L'idée que je puisse à tout moment sauter dans un train et me laisser emmener chez toi me fait sourire
Je me souviens de notre première rencontre !
Les cellules de mon corps gelées par l’attraction
Sécurité et aventure dans un même souffle
Quelque chose en moi embrasé et mon esprit criait :
ici, j'obtiendrai des réponses
Envie irrépressible de créer des souvenirs partagés
Exploration intérieure.
Je suis tombée amoureuse d'un paysage.
D'un point de vue
L'horizon
Les contours d'une falaise
Le paysage-miroir lumineux qui reflète mon âme
Echappée du labyrinthe urbain, j'ai atterri dans une crique secrète
Dans l'étreinte de cet antre rocheux, seules les vagues me visitent
Là j'ai retrouvé ma place
Mon esprit le long du littoral suit les virages du sentier
Le vent capture la poussière du quotidien
Blottie dans ma cachette
Une nouvelle moi émerge du sable
Les vagues me bercent, je me dissous dans la mer
Ici, je vis entière
Comme d'habitude, je ne fais que passer
C'est ainsi que j'y habiterai toujours
Les vagues trouvent le rivage, le vent me pousse toujours vers toi
Chaque moment que nous partageons sculpte l’attache plus profondément dans les parois à cœur ouvert
En éveil
N'est-ce pas cela l'essence de tout ?
Se sentir faire partie de quelque chose quelque part ?
Sinon, que signifierait « habiter » ?